hätä keinot keksii

Tänään oli taas kerhopäivä. Pojat ovat jo niin isoja, että kantaminen autonistuimisa on erittäin hankalaa. jalat ovat jo mustelmilla, kauniit säihkysääret ;)

Niinpä oli aika keksiä keino. Karavaaniltahan homma näytti, kun pakkasin koplan kahteen pulkkaan ja niin vaan menoksi =)

Onhan meillä tietysti vaunut, mutta tarvitsen istuimia jotta pojat voi syöttää niissä ja muutenkin istuvat mielellään istuimissa ja katsovat maailman menoa.

Kotona tällä hetkellä hitti on kävelytuoli, ONNEKSI niitä on kaksi.

leivontaa ja höpötystä

Taas on täällä leivottu.
Eilen leivoimme famolle ja fafalle kääretorttua ja tänään olemme valmistaneet täytekakun, kun mummu ja mofa sekä Simonin kummisetä eli veljeni tulivat vierailulle.

Täytyyhän nyt taikinaa ja kermaa aina vähän maistaakin =)

Simon on vilkastunut viime aikoina, erittäin rauhallisesta pojasta löytyy vähitellen myös fyysisesti uskaliaampi puoli. Ja suu käy yhä nopeammin. Juttu luistaa kyllä ja höpötystä riittää. Aamulla poika yllätti laulamalla Tuiki, tuiki tähtönen melkein alusta loppuun. Muistakin lauluista tulee pätkiä.

Tässä nämä kaksi muuta höppänää. Enpä ole itse tänä iltana juuri hoidellut näitä tyyppejä, mummi kun on kylässä niin homma kyllä hoituu. ja mofa on leikkinyt Simonin kanssa, hyvä kun on välillä näitä viihdyttäjiä.

Ihanaa olla ilman ohjelmaa

On kiva kun on paljon tekemistä ja ohjelmaa, mutta välillä on kiva kun on tällaisiakin viikonloppuja jolloin ei ole yhtään suunniteltua ohjelmaa. Saa olla ja tehdä mitä lystää ja puuhastella kaikessa rauhassa.

Tänään kokeilin salamapullia. Löysin vahingossa reseptin, jossa pullat tehtiin leivinjauheella. ajattelin, että siinä olisi sauma saada tuoretta pullaa gluteenittomillakin jauhoilla. Mutta eipä noita voi pulliksi kutsua. Ihan ok syötäviä, mutta kyllä ne ennemmin olivat muffinssin näköisiä ja makuisia.

Ruokakaupassa kävimme Simonin kanssa. Yksi ja ainut asia oli kaikista tärkein. Piti ostaa paljon banaaneja. Niitä hankittiinkin sen verran, että voisi kuvitella että luonamme asuu apinoita. Ei sentään, ihan vaan kolme poikaa, joille kaikille maistuu banaani. Pienet pojat syövät banaanin hujauksessa, riittää kun haarukalla vähän survoo. Muutenkin ruoka maistuu. Ja ylpeyttäni voin todeta, että tällä kertaa olen tehnyt kaikki soseet itse. Tai melkein. Pari kertaa olen antanut kaupan sosetta, kun olemme kyläilleet. Sinne uppoaa peruna, porkkana, bataatti, kesäkurpitsa ja ennen kaikkea parsakaali.


Ihan aina soseet eivät vielä mene oikeaan osoitteeseen...

 Tässä meidän ei enää niin pienet pojat, iloiset velikullat =)

Ja isoveli, joka näyttää mallia miten pidetään hevisaurus-diskot keittiössä ja soitetaan vielä ilmakitaraa

Ja tässä uusin hitti, kaksoset tykkäävät istua kävelytuolissa ja Walter pääsee jo menemäänkin sillä, tosin vain taaksepäin....

Että näin tällä erää. Pian saattaa olla vauhtia luvassa, kunhan vauhti kiihtyy =)

valitettava tauko

Moikka!

Moni on ehkä käynyt täällä kurkkaamassa ja todennut, ettei pitkään aikaan ole tekstiä tullut. Tietokoneemme vetää viimeisiä ja jostain syystä en ole päässyt edes sisälle koko palvelimeen. Joten huomenna toivottavasti on pidempi teksti luvassa.

 Meidän triossamme kaikki kasvavat ja voivat hyvin.

Tänään on kaikki mennyt kuin Strömsössä. Pojat ovat nukkuneet samaan aikaan kaikki kolme päiväunta, joten päivällä koitti hetki jolloin koko perhe pääsi samaan aikaan päivälevolle. Illalla pääsimem vielä vanhemmat sekä Simon saunaan, kun pojat hyväntuulisina katselivat olohuoneessa yleisurheilua. Ja ilta lopetettiin vielä syömälä tuoretta leipää.

Huomisiin!

viikonloppu meni ja kuitenkin jatkuu

Maanantai, mutta vähän kuin sunnuntai =)

Kivoja nämä arkipyhät, kun saa vapaapäiviä koko perheelle.
Perjantaina oli vuorossa shoppailua. Tällä kertaa annoimme mahdollisuuden Sellolle. Paikka ihan ok ja päivä meni erittäin mukavasti, mutta kyllä Jumbo on vielä ennemmän minun makuuni. Pohdinkin, että pitäisikö tehdä vielä retki Jumboon näin alennusaikoihin.... Pojat ovat ehdottomasti tulleet äitiinsä shoppilujen suhteen. Ei pienintäkään kitinää reissun aikana. Kauppakärryissä on kiva katsella maailman menoja ja kauppakeskuksessa on kivoja lamppuja, ilmavaa ja paljon ihmisiä. ja unikin maittaa kärryissä silloin tällöin. Ja nyt on kaikille pojille talvihaalarit täksi ja ensi talveksi, hienot ovat. Mummun sponsoroimat =) Äitini ja siskoni olivat mukana Sellossa, joten kunnon klaani meitä olikin =)

Perjantai-iltana äiti ja sisko jäivätkin vielä lapsenvahdeiksi ja me livistimme Porvooseen syömään. Kävimme testaamassa Vanhan Apoteekin. Ihan ok paikka, mutta enemmän seurustelupaikka kuin ruokaravintola.

Sisko jäi vielä yökylään ja vietti lasten kanssa aikaa lauantai-aamupäivän. Simon tohkeissaan kun oli leikkiseuraa.
Lauantai-iltana mies oli kaverieneen grillailemassa ja vaimot kokoontuivat illanistujaisiin lasten kanssa. Vilinää riitti, kun paikalla oli kuusi äitiä ja neljätoista lasta. Kiva ilta!

Sunnuntai olikin sitten varsin rauhallinen, ainoastaan ruokakaupassa kävimme Simonin kanssa.

Tämän päivän jälkeen joulu on kai sitten virallisesti kokonaan ohitettu. Nyt voi odottaa kesää ;)

Mukavaa loppiaista kaikille!


Kyllä aika muuten rientää, mamman murukin on jo 2,5 vuotias.

Pieni mies vastaan Nukkumatti

walter on tänään päättänyt päihittää Nukkumatin. Kello on lähemmäs puoli yksitoista ja poika vaan kukkuu sängyssään. Kun vaan on niin paljon kivaa tutkittavaa ja liikkeellekin voisi lähteä ja jutustelukin olisi kivaa. Valitettavasti vaan Oliver nukkuu omassa sängyssään ja Simon omassa huoneessaan ja isi ja äiti ovat niin tylsiä, että antavat vain tutin tai maitopullon. Ei löydy juttuseuraa Walterille. Nyt tosin kuulostaa siltä, että ehkä Nukkumatti vie voiton tälläkin kerralla.
Aina välillä huomaa päässeensä liian helpolla, kun kaikki kolme ovat nukahtaneet varsin helposti. Heti, jos joku ei nukahdakaan niin on ihan hukassa, kestää hetken keksiä konsteja. Eli siis istua sohvalla ja odottaa Nukkumattia tai tarjoilla välillä tuttia tai pulloa. Tosin hetkittäin käy mielessä ottaa viereen nukkumaan, vaan siinä saattaa käydä niin että pian molemmat pikkuprinssit nukkuvat öisin siinä kainalossa. Eli jos nyt yrittäisin olla ottamatta ;)

Vaan miten tällaisen pienen miehen ottamista kainaloon voi vastustaa ;)

yhteinen aika on laatuaikaa

Vuoden ensimmäinen päivä, tervetuloa vuosi 2014 =)

Mikä on parasta laatuaikaa? No tietysti se, että koko perheellä on ollut moooonta vapaapäivää. Johan on ollut vapaana joulun jälkeen, joten yli viikko on hemmoteltu yhteisillä rauhallisilla aamuilla ja leppoisalla yhteiselolla. Parasta aikaa ovat nimen omaan aamut, nyt kun kaikki pojat ovat nukkuneet aamulla yli kahdeksaan. Loikoilla koko perhe sängyssä jonnekin lähemmäs yhdeksää, luksusta. Kompensoi hieman sitäkin, että pikkupojat ovat nukkunet varsin huonosti viime aikoina, mutta kun saa olla vaakatasossa tarpeksi monta tuntia niin jaksaa silti.
Mun on hieman vaikea ymmärtää, miksi perheille ja parisuhteille on niin riskialtista aikaa joulu, kesälomat ja muu aika jolloin on aikaa olla yhdessä. Juuri silloinhan parisuhde ja perhe-elämä kukoistavat, kun on aikaa nauttia.
Huomenna alkaa taas arki. Tosin perjantaiksi on suunniteltu shoppailua äitini ja siskoni kanssa ja sitten onkin jo viikonloppu ja taas vapaa maanantai. Joten varsin kevyesti alkaa arki tänä vuonna =)

Tässä meidän triomme tänään =)

Ja Simonin osoitus hellyydestä, lippa vinossa ja suu kakussa

Ja koska Simonin kanssa istuu Walter niin tasapuolisuuden vuoksi vielä Oliver toivottaa hyvää uutta vuotta vilkuttaen =)