Ensinnäkin. Meillä ei enää KOSKAAN lopu Nan kesken. Haen sitä vaikka maailman ääristä, kun se on loppumaisillaan. Eilen olin laskevinani, että kyllä me pärjäämme tämän päivän, kun illalla joka tapauksesa on edessä visiitti ruokakauppaan. Vaan pojat joivatkin yöllä ja aamulla niin paljon, että maito loppui. Siinä ei ole paljon varaa improvisaatiolle, ei paljon muuta voi tarjoilla. Ja nukkumaanhan noi ei rupea ilman maitoa ja väsyneenä ainut lohtu on MAITO! Eli vähän aikaa oli hieman tuskainen tunnelma.
Toiseksi. Se on varmaa, että suuri helpotus elämässä on ihanat naapurit. Näppäilin huonolla hetkellä naamakirjaan tekstin, että maito on loppu. Meni muutama minuutti ja joku koputti ovelle. Kas, naapuri toi meille maitoa. Ah ihanuus! Nyt kaikki pojat nukkuvat. Suuri kiitos ihanalle naapurille! Ja onneksi heikolla hetkellä näpyttelin typerän viestin facebookiin. Apu oli lähellä =)
Näin täällä tänään, rauha on taas laskeutunut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti